Pyydysten koot ja merkit
Verkon pituus 30 m ja silmäkoko vähintään 45 mm., verkon korkeutta ei ole säädetty.
Verkon merkkinä järvessä voi olla edelleen ”mehukannu” tai reilu styroxmerkki. Verkkoon tarvitaan kaksi lupamerkkiä, joihin vedenkestävällä tussilla kirjoitetaan omistajan nimi ja puhelinnumero.
Katiska merkitään kuten verkko ja lisäksi yksi lupamerkki, johon omistajan nimi ja puhelinnumero.
Pitkäsiiman pituus enintään 100 m. Merkitään kuten verkko ja kohon lisäksi kaksi lupamerkkiä, joihin omistajan nimi ja puhelinnumero.
Järveen istutetun kuhan alin sallittu pyyntikoko on 40 cm. Kaikki alamittaiset kuhat on laskettava järveen takaisin, olivat ne eläviä tai kuolleita.
Ohjeet päivitetty 9.4.2014
Kalastuslain muutos voimaan 1.4.2012
Laki kalastuslain muuttamisesta
33 §
Pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin pyydyksiin tulee lisäksi merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä. Edellä säädetystä poiketen kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä ei tarvitse kiinnittää pyydykseen sellaisilla alueilla, joilla kalastusoikeuden omistaja ei ole ottanut käyttöön kalastusoikeuden osoittavaa merkkijärjestelmää.
Pyydysten merkinnästä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
36 §
Säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala tai rapu on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena.
Täysimittainen kala tai rapu on laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, jos se on pyydetty:
1) rauhoitusaikana;
2) kielletyllä pyydyksellä; tai
3) kielletyllä kalastustavalla.
89 §
Todistus kalastuksenhoitomaksun ja viehekalastusmaksun maksamisesta on pidettävä mukana kalastusta harjoitettaessa sekä vaadittaessa näytettävä jäljempänä 96 §:ssä mainitulle viranomaiselle tai kalastuksenvalvojalle.
13 luku
Kalastuksenvalvonta
96 §
Valvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat
Poliisi, rajavartiolaitos, kalastusviranomainen sekä jäljempänä 97 §:n mukaisesti hyväksytty ja 98 §:ssä tarkoitetun valtuutuksen omaava kalastuksenvalvoja valvovat kalastusta koskevien säännösten ja määräysten noudattamista. Valtakunnan rajalla olevissa vesissä, Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä valvontaa hoitaa myös tulli. Kalastuksen valvonnasta Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion vesialueilla säädetään lisäksi Metsähallituksen erävalvonnasta annetussa laissa (1157/2005).
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla kalastuksenvalvojalla ei ole kuitenkaan toimivaltaa valvoa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan unionin lainsäädännön eikä Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1139/1994) ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista.
96 a §
Valvonnassa noudatettavat periaatteet
Kalastuksenvalvontaan kuuluvasta tehtävästä tai toimenpiteestä ei saa aiheutua suurempaa haittaa tai vahinkoa kuin kalastuksenvalvonnan toteuttamiseksi on välttämätöntä. Tehtävän tai toimenpiteen on oltava perusteltu suhteessa valvonnalla tavoiteltavaan päämäärään ja kiireellisyyteen sekä tilanteen kokonaisarvioon vaikuttaviin seikkoihin.
96 b §
Kalastuksenvalvojan virkavastuu
Kalastuksenvalvojaan sovelletaan hänen toimiessaan tässä laissa säädetyssä kalastuksenvalvontatehtävässä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Kalastuksenvalvontatehtävässä noudatetaan hallintolakia, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, kielilakia ja saamen kielilakia (1086/2003). Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.
(400)
