Särki (Rutilus rutilus) on makean ja murtoveden kala. Sillä on punaiset silmät ja punaiset vatsanpuoleiset evät. Särjen peräevä on lyhyt ja sen suomut ovat suuria. Särki kasvaa tavallisesti 15–25 cm:n pituiseksi, joskus jopa 45 cm pitkäksi. Särkeä muistuttavia suomalaisia kalalajeja ovat seipi, sorva, säyne, toutain ja turpa. Särki on ahvenen ja hauen jälkeen Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji.
Särki esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa. Suomessa se esiintyy yleisenä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Rehevöityneissä järvissä särki on usein yleisin kalalaji. Tällaisista järvistä on yritetty vähentää biomassaa hoitokalastamalla särjet pois tiheällä verkolla, rysällä tai nuotalla. Särkien määrää voidaan pienentää myös istuttamalla petokaloja, esimerkiksi kuhaa. Särki on parvikala, ja jos kalastaja osuu särkiapajalle, kalaa voi tulla paljonkin. Kesäpäivinä särkiparvet pysyvät lämpimässä pintavedessä, ja siksi särki onkin varsin yleinen onkisaalis. Särjet syövät pienikokoisina eläinplanktonia ja suurempikokoisena enimmäkseen pohjaeläimiä. Särki kutee toukokuusta kesäkuun alkupuolelle. Särjen mäti on takertuvaa.
Särkeä ei juurikaan arvosteta ruokakalana, koska siinä on melko paljon ruotoja. Särkeä kuitenkin hyödynnetään lemmikkieläinten ja turkiseläinten ravintona. Särki on myös suosittu syöttikala ravustuksessa ja täkyonginnassa.
Nimelle särki löytyy etymologisesti läheisiä vastineita sukukielistä, viroksi särg ja ersäksi serge, сэрьге merkityksessä ’särki’, sekä komiksi tšeri, чери ja udmurtiksi tšorig, чориг merkityksessä ’kala’.
Särki voi risteytyä lahnan kanssa, jolloin jälkeläisiä kutsutaan särkilahnoiksi.
Lähde: Wikipedia(321)